Lentopäiväkirjaani aloin alunperin pitämään vuoden 2007 alussa osoittaakseni eräälle henkilölle, miten vähän loppujen lopuksi vietän aikaani lennokkien parissa ja varsinkin niitä lennättämässä. Varsin pian päiväkirjan luonne muuttui omien lennätyskokemusten kirjaamiseksi omaksi iloksi ja muiden kyseenalaiseksi hauskuudeksi. Kuudes vuosikerta on täynnä ja tarina jatkuu entistä tarpeettomampana. Vastuu näiden merkintöjen lukemisen vaikutuksista on edelleen ja entistä korostuneemmin lukijalla...

 

 
   
 

 
 

 

 
29.1.2012

+20°C

0 m/s

Valoisaa

Zoom4U 8x10min

VUODEN AVAUS PAJULAHDEN SISÄLENNÄTYKSESSÄ

Vuodenvaihde meni pahemmin lennokkeja ajtatelematta. Vasta tammikuun lopulla sain itsestäni irti niin paljon, että suuntasin kerhon sisälennätysvuorolle Pajulahteen. Vanha Nikula-halli oli vaihtunut uudempaan palloiluhalliin, jossa oli vähemmän pituutta, mutta enemmän leveyttä. Korkeutta oli myös riittävästi ja silmukan tekeminen ei vaatinut kovin kummoista keskittymistä. Katossa roikkui tulevaa Jämijärven valloitusta enteilevä merirosvolippu, johon illan mittaan törmäiltiin useamman kerran.

Ilmassa oli konetta enemmän kuin koskaan. Pääosa koneista oli erilaisia pienenpieniä ARFfeja, mutta oli joukossa pari Zoomiakin suurempaa kaksitasoa ja jokunen urhea kopteri. Suuremmilta vaurioilta vältyttiin vaikka osumaa välillä tulikin ja kaikilla oli kovasti mukavaa. Kerran jäi toinen Zoomeista katon rajaan kahden palkin väliin. Tennispallo ei ehtinyt osua, kun sain koneen pudotettua ohjainpintoja heiluttelemalla.

Kolmisen tuntia lennättelin ja sitten olivat akut tyhjät. Suuntasin kotiin Timon jäädessä etsimään kadonnutta siipeä...

---------------------

 
8.4.2012

+2°C

4 m/s N

Valoisaa

Piper Cub 3x15min

 

SUKSILENTOA KUIVANNON HANGILTA

Auringonpaisteisena päivänä vaimo ehdotti jostain syystä matkaa Kuivannolle. Pakkasin mukaan suksilla olevan Piper Cub American, joka ei talvisena päivänä Villähteen Kukkasella suostunut lentämään. Ehkäpä tänään...ainakaan pakkanen ei olisi esteenä.

Jännitystä matkalle toi epäilys, pääsemmekö Kuivannolle ollenkaan. Tien loppuosa oli auraamatta ja lumen määrästä ei ollut varmuutta. Miten Honda puskisi lumen läpi vai olisiko tie jo kelvollinen autolle kuin autolle? Loppujen lopuksi lunta oli pahimmillaankin vain 15cm, joten perille päästiin ongelmitta. Kentällä oli lunta enemmän kantavan hangen alla, joten jätin sovinnolla auton tielle ja pystytin varikon sillan korvalle.

Lennättelin Cubia kolme tankillista. Tuuli oli kohtuullista eikä lainkaan kylmää. Ulla kierteli pellon reunoja joutsenia tähyilemässä ja latoa tarkastamassa. Fiilis oli molemmilla hyvä, joten suunnitellun kolmen lennon jälkeen aika oli sopiva suunnata kotiin.

Alunperin ajattelimme ajaa Hiisiön kautta, mutta Ulla kävi tarkastamassa tien ja metsäosuudella lunta oli tuntuvasti enemmän ja tielle oli kaatunut pieni koivu.

Nyt on tie auki Kuivannolle. Ennen kurakelejä sinne on hyvä ajella suksikoneella tai isoilla pyörillä lennättelemään.

-----------------------------

 
 
1.-9.6.2012

+20°C

1 m/s N

Valoisaa

QuadCopter 10x5min

 

HARJOITTELUA QUADKOPTERILLA

Pitkähkön rakentamisrupeaman jälkeen QuadCopter oli valmis ensilentoon kesäkuun alkupäivinä. Aiemmat kokemukset koptereista eivät olleet niin myönteisiä ja tämäkin jännitti enemmän kuin lennokin ilmaansaattaminen yleensä. Rauhallisella pihamaalla oli kuitenkin turvallista vaikka lentää tämä saunan sytykkeeksi kaikessa hiljaisuudessa.

Aloittelin trimmilennon Pienoismalli-lehdessä olleen artikkelin ohjeita mukaellen säätämällä gyrojen vahvistukset suunnilleen puoleen. Kiinnitin akun ja aktivoin ohjainkortin. Avasin kaasua ja kierrosten noustessa kopteri painui aina vaan tiukemmin maahan mutta ei liikahtanutkaan kohti taivaan sineä. Nopea tarkistus osoitti, että rakentamisvaiheen tarkistukset moottorien pyörimissuunnista olivat menneet täysin metsään ja jokainen moottori pyöri väärään suuntaan! Suunnanvaihdon jälkeen yritys tuottikin enemmän tulosta ja kopteri ponnahti vaaksankorkeudelle maasta. Quad lensi ja minä ohjasin sitä!!!

Ensimmäiset akulliset kuluivat leijutteluharjoituksiin puolen metrin korkeudessa samalla trimmejä ja gyrojen vahvistuksia säädellen. Maaefektin vaikutus alle puolen metrin on niin voimakas, että kovin matalalla on turha koettaa trimmailla liikesuuntia mihinkään. Gyrojen vahvistuksia sai lisätä jonnekin 80...90% tuntumaan ja trimmejä korjailla vuorotellen joka suuntaan.  Viimein kopteri kuitenkin vaikutti olevan sen verran hyvässä trimmissä, että uskalsin aloittaa varsinaisen lennätysharjoittelun.

Kopteria on suhteellisen helppo lennättää eteen, taakse ja sivuille harmaan varren osoittaessa itsestä poispäin. Sen sijaan pyöriminen ja kaartelu vaatii vielä paljon harjoittelua. Ohjaimessa rajoitin liikeratoja 40...60% määrään ja lisäksi laitoin reilusti expoa keskialueen rauhoittamiseen. Tämä paransi ohjattavuutta tuntuvasti. Lentoaika oli pakko rajoittaa noin 5 minuuttiin, vaikka akussa olisikin hieman puhtia jäljellä. Jostain syystä akun alkaessa hiipua pudottaa vasemmanpuoleinen moottori tehojaan muita reippaammin  ja kopteri lähtee vauhdilla vasemmalle. Useamman kerran oli jalakset päreinä tämän vuoksi. Ennen ongelman ratkaisua on mielekkäämpää lentää lyhyemmän aikaa ehjällä kopterilla kuin lisätä painoa pikaliimalla joka lennon jälkeen.

Harjoittelu jatkuu! Onneksi noita runkoja on useampia ja posti tuo piakkoin uudemman sukupolven rungon ja ohjainkortin! Kerrassaan hauska vehje eikä tarvitse lähteä etsimään isoja lennokkikenttiä. Hyötykäyttöäkin tälle on kesän mittaan: potkurien ilmavirralla saa tehokkaasti lakaistua pihapoluilta roskat ja neulaset.

-------------------------------

 

 
10.-14.6.2012

+20°C

2 m/s W

Valoisaa

Piper Cub 6x15min

VESILENNÄTTELYÄ PÄIJÄNTEELLÄ

Kaverin kutsuessa mökilleen lomailemaan "talonmieheksi" oli ihan pakko pakata mukaan molemmat kellukekoneet. Piper oli jo tuttu aiemmilta mökkireissuilta, mutta Beaverilla oli tarkoitus tehdä debyytti kellukekoneena. Sähköllä voisi lennellä ilta-auringossa ja metanolilla päivällä traktorien pöristellessä rehupelloilla. Koneet peräkärryyn ja kohti Sysmää ja Päijännettä!

Aloittelin Beaverilla. Depron-kellukkeet kantoivat konetta hyvin ja olivat oikean kokoisen. Kellukkeiden kiinnitys hieman epäilytti. Kevyet alumiinitangot eivät olleet ehkä riittävän tukevia ja kellukkeet saattaisivat päästä liikkumaan ja värisemään kovemmassa vauhdissa. Akku kiinni ja Beaver järveen!

Beaver kellui hyvin ja liukui kauniisti veden pinnalla. Painon säästämiseksi olin jättänyt vesiperäsimet pois ja se teki ohjattavuudesta vaikean. Tuuli tahtoi kääntää konetta haluamaansa suuntaan ja sivari sai käyttää "rullatessa" todella paljon. Vastatuuleen Beaver asettui kuitenkin hienosti ja sinne oli tarkoitus mennäkin.

Laskin laipat nousuasentoon ja avasin kaasua. Beaver kiihtyi hyvin ja kellukkeet heittivät komeaa aaltoa - kunnes kuului pärähdys ja kone kiepahti 90 astetta vasemmalle. Rullasin takaisin monen mutkan kautta ja uusi yritys - joka päättyi samaan lopputulokseen. Jostain ihmeen syystä juuri ennen irtoamista toinen kelluke pääsee ilmeisesti haukkaamaan veteen ja kiepauttaa koneen ympäri. Onneksi Beaver pysyi oikein päin ja sen sai aina ajettua takaisin.

Mittailin kellukkeita ja epäilen, että ne ovat liian kapealla ja kiinnitys ei ole tarpeeksi tukeva. Mökkioloissa rajoitetulla työkalu- ja materiaalivalikoimalla ainoa mahdollinen korjaus oli säätää kellukkeita pituussuunnassa. Siirstin kellukkeita hieman edemmäs ja lisäsin niiden kulmaa siiven kohtauskulmaan nähden. Tilanne paranikin hieman ja sain Beaverin melkein ilmaan. Juuri toisen kellukkeen irrotessa vedestä toinen haukkasi ja kone kiepahti viimeinkin katolleen! Soutupartiolla haimme Beaverin kuivalle maalle ja totesin sen tekniikan olevan edelleen kunnossa ja kuivaa. Moottori toki kastui, mutta harjattomalle se ei tuntunut olevan ongelma. Tässä vaiheessa kuitenkin oli kulunut jo parin päivän lennätysajat, joten uuden kokeilun estämiseksi ruuvasin kellukkeet irti odottelemaan tarkempaa tutkimista kotiverstaalla.

Seuraavana päivänä laitoin Piperin lentokuntoon. Luottokone oli jälleen maineensa veroinen ja lensi heti ensimmäisestä tankillisesta juuri kuten sen pitikin! Nousu onnistui ilman kiemurteluja ja lento oli vakaata. Lentelin muutaman tankillisen ja nuorempi poika aloitteli lennokkikuvausuraansa uudella kamerallaan kohtuullisen hyvin tuloksin. Pidempi putki on laitettava hankintaan sillä nykyisen 18-55mm zoom ei riitä tarkkoihin lähikuviin lentävästä koneesta.

Viidennen tankillisen harjoittelin nousuja ja laskuja. Kerran sain nousussa koneen pärskähtämään, mutta moottori pysyi käynnissä. Illansuussa poikkesi lähitalossa vieraana ollut lentäjä katsomaan konetta ja tietenkin tällä kertaa moottori sammui ilmassa! Koetin tuoda sammuneen Cubin laskuun mahdollisimman lähelle rantaa ja hieman ennen kaislikkoa se oli melkein pakotettava alas. Hieman normaalia rajumman pompun jälkeen Cub jäi kellumaan kymmenen metrin päästä rannasta ja se tiesi uimareissua. Venettä ei tuollaista matkaa varten viitsinyt työntää vesille eikä ongenvapa vielä aivan ylettynyt. Syytä sammumiseen ei löytynyt ja lopputankillisen Cub lensi ongelmitta. Jopa lasku onnistui kerrankin kuin oppikirjassa! Oli mielenkiintoista rupatella kaverin kanssa, joka itse on joskus lentänyt samantapaiselle kellukekoneella.

Varikkona oli mukavasti laituri suojaisassa lahdenpoukamassa. Laiturin päästä kaikkiin suuntiin oli tilaa enemmän kuin radiossa kantamaa. Tuulikin kävi lennätyspäivänä lännestä jolloin nousut ja laskut onnistui poikittain laituriin nähden aivan kuten lennokkikentällä.

Kyllä vesilennätys on kesällä hauskaa!

-------------------------------

 
21.7.2012

+20°C

4 m/s W

Aurinkoista

Piper CG Cub 3x15min

POIKKIRADALLA KUIVANNOLLA

Aurinkoisena lauantaipäivänä ajelin Kuivannolle, vaihteeksi Hiisiön kautta. Pete oli lennättämässä Yakia itä-länsisuuntaisella ja sinne parkkeerasin varikon. Tuuli oli melko puuskaista ja kiitoradalla leikkujätettä. Nousuissa ei ollut ongelmia, mutta laskuissa tuuli paiskoi konetta kuin rukkasta. Lentelin kolme tankillista kuitenkin ja kalusto säilyi ehjänä.

Lopuksi Esan kanssa kokeilimme quadkopteria. Puuskainen tuuli ei ollut paras mahdollinen ilmanala harjoitella pidempiä lentomatkoja, joten akullisen leijuttelun jälkeen pakkasin tavarat ja suuntasin kotiin.

-----------------------------------

 

 
27.7.2012

+23°C

0 m/s S

Aurinkoista

Piper TT Cub 3x10min

Quadcopter 3x5min

 

TUNDRAPYÖRILLÄ KUIVANNOLLA

Aurinkoisena aamuna pakkasin Cubin ja kopterin autoon kohti Kuivantoa. Vanhassa TT Cubiin vaihdoin alkuviikosta Saito FA-91 -moottorin ja tehoa pitäisi olla noin 25% enemmän aiempaan. Alla oli tundrapyörät, joten tehoa tarvitaankin noiden kumikalossien ilmaan viemiseen. Käytettynä hankittu FA-91 oli sen vuoksi hyvä valinta, että se meni aiemman FA-80 paikalle ilman suurempia muutoksia. Vain koulinkiin piti tehdä muutoksia pääneulan ja ryyppyvivun kohdalle.

Saito käynnistyi hyvin ja tehoa tuntui riittävän aiempaa paremmin viemään Cub taivaalle. Painavien (650g) pyörien kanssa silmukan tekeminen oli aiemmin lähes mahdostonta, mutta nyt se sujui kohtuullisen vaivattomasti. Vakiopyörillä teho varmasti riittää pienimuotoiseen hinaustoimintaankin. Lentelin kolme tankillista mäkäräisten ja paarmojen pyrkiessä häiritsemään toimintaa mahdollisimman paljon.

Sää oli tyyni, joten tilaisuus oli erinomainen quadkopterin lennättämiseen oikein kunnolla. Pihamaalla lennättely on lähinnä leijuttelua ja hidasta siirtymistä paikasta toiseen. Kopteri totteli varsin mukavasti ohjausta ja lensin kaarroksia sekä pitkiä suoria kiitoradan vierellä. Parhaimmillaan kävin reilun 50 metrin korkeudessa, mutta siellä alkoi asennon hahmottaminen alkoi olla liian vaikeaa. Jonkinlainen LED-hässäkkä pitänee asennella suunnanosoittimeksi ennen seuraavia lentoja.

-----------------------------------------

 

 
10.9.2012

+5°C

0 m/s S

Pilvistä

Chipmunk 3x10min

 
MAAORAVAA LENNÄTTÄMÄSSÄ

Tyyni maanantaiaamu kiireisen viikonlopun jälkeen. Pakkasin Super Chipmunkin autoon ja suuntasin tyynelle Kuivannolle. Maaseutu autioituu ja maanviljelys ei kannata. Aivan kuin sen symbolina matkan varrella seisoi kaikkiaan viisi komeaa leikkuupuimuria pelloilla.

Perillä oli autiota ja hiljaista. Vain kurkien huutelu kuului lähipelloilta. Tankkasin Chipmunkin ja tarkistin toiminnot. Kone ei ole lentänyt vuoteen, joten aina voi olla jotain. Kotona akkuja asetellessa jouduin uusimaan kaikki kiinnityskumilenkit. Aika oli hapertanut ne koviksi koppuroiksi. Muilta osin lennokki toimi ongelmitta. Saito käynnistyi ryypytyksen jälkeen ensi yrittämällä ja kävi koko ajan ongelmitta.

Lensin kolme tankillista. Kentän ruoho oli hieman pitkää ja tuuheaa, mutta Chipmunkin pisaranmalliset pyöräsuojat aurasivat hyvin tietä ja rullaukset onnistui ongelmitta. Laskuissa pitkähkö nurmi jopa auttoi vauhdin hidastamisessa. Jokainen lento oli upea kokemus! Maassa hieman suuntaansa hakeva Maaorava tekee ilmassa juuri sen, mitä käskee eikä sitten mitään muuta. Jos koneen jättää kallelleen, se lentää kallellaan vaikka miten pitkään. Mahtava lennokki!!!

Pilvinen taivas aiheutti muutaman kerran ongelmia asennon hahmottamisessa ja hieman kylmäsi koneen kieppuessa hetken aikaa taivaalta alas ilman, että olin varma,  miten päin se juuri nyt on. Alan ymmärtää, miksi IGG-tapaiset suuria lennokkeja lennättävät kerhot on perustettu. Vanhemmiten tuollainen 160cm kärkivälinen lennokki alkaa olla pieni hahmotettavaksi kauempana. Tai sitten olisi käytävä optikolla...

----------------------------------------------

 
 
27.10.2012

+0°C

1 m/s S

Aurinkoista

TT Piper Cub 3x10min

 

TALVEN AVAUS KUIVANNOLLA

Kaunis aurinkoinen talvipäivä suorastaan houkutteli lähtemään Kuivannolle. Lisähoukuttimena oli nuorempi pojista, jonka sain houkuteltua mukaan kameransa kanssa. Maassa oli hieman lunta, mutta ei vielä tarpeeksi suksia varten. Siispä mukaan tundrapyörillä varustettu Piper Cub. Kentälle oli voimassa ajokielto, joten jätin auton tieliittymän kohdalle ja pystytin varikon kentän päähän. Nousut onnistuivat kentän päästä kohden pohjoista heikkoon myötätuuleen, mutta laskuja varten piti kävellä jonkin matkaa, jotta Piperin sai alas pohjoisesta vastatuuleen ennen siltaa ja ojaa.

Aamulla Ezmo oli epäillyt kaluston käyttökuntoa pitkähkön lennätystauon jälkeen. Piper toimi hienosti ja Saito lähti käymään heti ensimmäisellä yrityksellä. Lennättelin kolme tankillista, joiden aikana Mika kuvaili sekä lennokkia että lähiseudun maisemia. Hienoa pitkästä aikaa saada kuvia lentävästä koneesta! Lumella liukkaat tundra-slicksit tahtoivat laskuissa hieman luistella ja maassa ohjaaminen oli tarkempaa kuin ilmassa.

Kolmen tankillisen jälkeen suuntasimme kotiin. Talvi on tullut ja sen mukana vuoden parhaat lennätyskelit!

--------------------------------