Lentopäiväkirjaani aloin alunperin pitämään vuoden 2007 alussa osoittaakseni eräälle henkilölle, miten vähän loppujen lopuksi vietän aikaani lennokkien parissa ja varsinkin niitä lennättämässä. Varsin pian päiväkirjan luonne muuttui omien lennätyskokemusten kirjaamiseksi omaksi iloksi ja muiden hauskuudeksi. Neljäs vuosikerta on valmiina ja tarina jatkuu. Vastuu näiden merkintöjen lukemisen vaikutuksista on edelleen lukijalla...

 

 
   
 

 
 

 

 
2.1.2010

-20°C

2 m/s NE

Pilvipoutaa

TT Cub 1x5min

UUDEN VUODEN ENSILENTO(YRITYS)

Pitkän lennätystauon jälkeen käynnistelin kotipihalla TT Cubin moottoria ja kun se hetken puhaltimella lämmittelyn jälkeen alkoi käydä, pakkasin koneen autoon ja suuntasin Willähteen Kukkaselle. Parkkipaikalla oli lunta reippaanlaisesti, mutta Hondalla pääsin rannan tuntumaan ja pystytin sinne varikon.

Rannassa Saito käynnistyi hyvin ja rullasin lunta pitkin järvelle. Käytössä oli ensi kertaa uudet sukset, jotka edellisten tapaan  upposivat viitisen senttiä lumeen, mutta eivät enempää. Kannus ui kokonaan lumessa - pyörä ei pysy pakkaslumen pinnalla.

Nousin vastatuuleen kohti järven selkää ja Cub nousi hienosti. Tuuli oli pyörteisen oloista ja uusien suksien vuoksi kone ei ollut aivan tasapainossa. Kaartelin hetken ja trimmailin konetta, kunnes se tuntui lentävän suoraan ilman ohjausta. Lensin ehkä kymmenisen kierrosta kun moottori alkoi kaasun keskialueella hieman yskiä ja sammuin viimein kokonaan. Korkeutta oli reilut 50m joten aikaa laskupaikan hakemiseen oli. Tein parin kierrosta lisää ja toin koneen sivutuuleen alas. Pehmeä hanki pääsi yllättämään ja kone keikahti nokalleen lumeen.

Koetin käynnistää moottoria uudelleen, mutta se ei edes luvannut. Pakkasin kamppeet autoon ja suuntasin kotipihalle, missä jatkoin yrityksiä. Hehku toimi, tulppa oli kunnossa ja fuilia meni koneen läpi. Mitään ei kuitenkaan tapahtunut. Ehkä tauon jälkeen olin huolimaton, mutta vasta kotona hoksasin ettei moottorissa ole puristuksia lainkaan. Hätäilin hieman ja irrotin koko moottorin ja löysin vian - imuventtiilin nostin oli pompannut pois kuopastaan ja kiilannut imuventtiilin auki. Laitoin nostimen paikalleen ja puristukset palasivat. Ulkona oli kuitenkin liian kylmä tutkia moottoria tarkemmin, joten jätin sen odottelemaan hieman leudompaa keliä. Imuventtiili on tarkistettava ja moottori koekäytettävä ennen asennusta uudelleen Cubin nokalle.

Illalla harmitti raskaasti, kun pitkään aikaan ensimmäinen lentokeikka ja melkein pieleen mennyt sellainen. Samalla tavalla alkoi vuosi kuin edellinenkin - eri paikassa vaan.

---------------------

 
16.2.2010

-7°C

0 m/s N

Pilvistä

CG Cub 6x15min 

LASKIAISTIISTAI KUIVANNOLLA

Laskiaistiistaille sää lupasi poutaista ja pikkupakkasta - ja lukujärjestys vapaapäivän. Pakkasin TT Cubin ja CG Cubin autoon ja suuntasin Kuivannolle. Timppa ja Joni olivat lingonneet tien, parkkipaikan ja kiitoradan käyttökuntoon. Kiitorata olikin niin hyvässä kunnossa, että suksilla varustettu TT Cub sai jäädä lepäämään ja CG Cub pääsi ilmaan. Harvoin pääsee lumelta lentämään pyöräkoneella! Traktorin jäljet olivat hieman vaarallisia. Lennokki saattoi pysähtyä niihin varsin äkkiä ja jäädä kiinni. Saito käynnistyi heti alkuun helposti ja kävi hyvin koko lentoreissun ajan.

Timppa lennätteli Last Down XXXL (tulikohan X:n määrä oikein....) ja Jonilla oli mukana 100ccm Ultimate. Komeat äänet koneessa, vielä kun olisi nelitahti. Moottorissa oli vetoa kuin pienessä kylässä ja täydellä kaasulla sai tosissaan pitää vastaan, ettei lähtenyt mukaan. Hieno oivallus Jonilta laittaa sukset potkulaudasta. Aivan kuin tehdyt tuohon koneeseen.

Lennättelin Cubia kuuden tankillisen verran. Jossain vaiheessa huomasin, että hanki kantaa niistä kohdin, mihin poikien lumilinko on heittänyt lunta. Siispä rullasin pientä luiskaa hangen päälle ja ilmaan! Kovan hangen pinnassa oli 3cm puuterilunta ja pinta oli kuin tehty kiitoradaksi. Ensin tein vain nousut hangelta, mutta sitten päätin kokeilla laskeutumistakin ja se oli yhtä juhlaa! Viimeinen lasku hangen päälle oli todella kaunis ja lumi jarrutti maanopeutta sopivasti.

Toiseksi viimeinen tankillinen oli menossa, kun ilmassa tapahtui jotain odottamatonta. Cub ei totellut ohjausta vaan jäi loivaan kaartoon noin 50m korkeuteen pellon päälle. Päivä oli pitkä ja vastaanottimen akku oli päässyt liian tyhjäksi. Huusin Timpalle ja Jonille, että Cub on muuttunut vapaastilentäväksi. Sen verran sain ohjausta toimimaan aina välillä, että sain koneen ohjattua kauemmas varikosta ja sammutettua moottorin. Siinä vaiheessa Cub "fusetti" ja liukui kohti hankea ja humahti siipeään myöten hankeen.

 Hakumatka oli raskas tarvottava syvässä lumessa. Lähestymiskulma oli ollut sen verran jyrkkä, ettei puolimetrinen hanki pehmentänyt iskua kunnolla ja runko hajosi aika pahasti. Kabiinin ympärys repesi osiksi, koulinki rikkoutui, tuulilasi hajosi palasiksi ja ohjaamo oli täynnä lunta. Siipituet repesivät, mutta siipi itsessään oli ehjän tuntuinen.

 

Tässä oli taas se kyseessä "viimeisen lennon" onnettomuus. Olin aikeissa lopettaa, mutta kun aikaa oli, ajattelin lentää vielä pari lentoa. Akkumittari näytti vihreää, mutta oli ilmeisesti jo tyhjän rajoilla. Lennolla olin aikeissa tulla laskuun, mutta päätin vielä tehdä yhden kierroksen. Se olikin sitten liikaa. Täytyy katsoa, mitä tuolle koneelle pitää tehdä, kunhan ilmat lämpenee ja pääsee ulkoverstaaseen purkamaan rakenteita.

Cubissa oli koko päivän GPS-loggeri ja sen kertoman mukaan kone oli liikkeessä päivän aikana 2h 2min, lensi tuona aikana yhteensä 74.7km ja maksimilentonopeus oli 102km/h. Viimeisen lennon korkeus- ja nopeuskäyrä näkyvät seuraavissa kuvissa kellonajan funktiona.

Viimeisen lennon reitti tallentui loggerille. Punainen täplä on varikko. Viimeisen lennon pituus oli 11.2km, kesto 12min ja maksiminopeus 100km/h.

 

Hyvä päivä muutoin. Onneksi on vielä pari Cubia lentokuntoisena.

---------------------------------

 

 
14.5.2010

+22°C

2 m/s N

Aurinkoista

Beaver Alu 2x10min 

 

Viimeisen kaputin jälkeen en ole kentälle ehtinyt, joten F3J-kisan opasteita tien varsille viedessä otin varuilta alumiini-Beaverin matkaan. Kenttä oli kuiva eikä tuulikaan pahemmin haitannut, mutta kentän pinta oli talven jäljiltä hieman töyssyinen pienipyöräiselle Beaverille ja välillä sitä piti auttaa eteenpäin varikolla rullaillessa.

Lensin kaksi akullista ja Beaver lensi aivan mainiosti. Laipat ovat todella toimivat ja mielenkiinnolla odotan, miten isompi työn alla oleva Airsail Beaver lentää.

Tuulen alkaessa voimistua pakkasin Beaverin ja huristelin kotiin autoa vahaamaan.

-----------------------------------

 
19.5.2010

+24°C

3 m/s NE

Aurinkoista

Army Cub 3x15min 

 

Perheen poistuttua naapuriin kippo&kuppikutsuille pakkasin Army Cubin autoon ja hurautin Kuivannolle. Honda ei ole mikään tilaihme koneiden kuljetukseen, mutta yksi kone mahtuu ongelmitta kun takapenkit kaataa nurin. Onneksi niiden kaataminen on helppoa.

Tuuli puhalsi koillisen ja kaakon välillä tuulipussien riekaleen lepattaessa välillä aivan suorana. Tankkasin Cubin ja talven seisonnan jälkeenkin Saito käynnistyi mainiosti. Joustinkumit olivat kunnossa ja kone oli ainoastaan hieman pölyinen. Rullasin kiitoradalle ja kiihdytin nousuun ja Cub lensi. Lievä jännitys pitkän tauon jälkeen oli pois pyyhkäisty ja kaarroin Cubin ladon takaisen pellon päälle auringon jäädessä näin selän taakse.

Tuuli oli puuskaista ja välillä kone tahtoi rullatessakin kohota siivilleen. John Wayne hoiti kuitenkin hommansa ja Cub lensi kuten kunnon Goldbergiläisen tuleekin. Lensin kaikkiaan kolme akullista ja kaiken vielä ollessa ehjää suuntasin kohti kotia. Tuntui oikein hyvältä pitkästä aikaa olla kentällä!

Jostain syystä seurailin akkumittaria normaalia tarkemmin. Kotona on remontissa talvella torpattu vanhempi CG Cub. Lennokista on päällysteet kokonaan pois. Vauriot on korjattu ja muutamien parannusten ja hionnan jälkeen koneesta tulee entistä ehompi - ei tosin keltainen.

-------------------------------------------

 
9.7.2010

+27°C

3 m/s NW

Aurinkoista

Army Cub 4x15min

Chipmunk 4x10min 

 

 

Kesälomakin ehti venähtää jo pitkälle ennen ensimmäistä lennätyskeikkaa. Lomareissut ja muut alkukesän puuhat sekä pienoinen "taisteluväsymys" eivät mahdollistaneet kentällä käyntiä ja kesäkuu jäi kokonaan ilman lentotimaa. Heinäkuun helteiselle reissulle pakkasin mukaan Army Cubin ja Super Chipmunkin sekä eväiksi suolakeksejä ja pari DrPepperiä. Pidemmän tauon jälkeen aina askarruttaa, miten koneet toimii ja pysyy ilmassa. Siksipä aloitin turvallisemmalla vaihtoehdolla ja laitoin Army Cubin lentokuntoon ja toivoin, että se toimisi.

Saito käynnistyi hyvin, mutta ensimmäisellä tankilla kone sammui puolella tankilla ilmassa. Avasin pari naksua pääneulaa ja sen jälkeen käynti parani täydellä kaasulla. Lentelin kolme tankillista ja Cub lensi kuten sen pitääkin. Sinisellä taivaalla tummanvihreä kone erottuu melko hyvin mutta maassa se tahtoo sulautua tehokkaasti nurmeen ja kuusimetsään. Puuskittainen tuuli ja sivutuulilaskut olivat jälleen mielenkiintoisia ja kentän pinnassa meno oli melkoista keikutusta.

Super Chipmunk on upea kone lentämään ja tekee kaiken mitä sen käskee tekemään tuulesta riippumatta, mutta nousuissa ja varsinkin sivutuulilaskuissa se on varsin vaativa. Taivaalla Chipmunkilla onnistuu kaikki se, mitä meikäläisen taidoilla nyt voi yrittää ja Saitossa riittää tehoa. Nousussa konetta on ohjattava sivarilla todella huolellisesti tai se valitsee noususuuntansa nopeasti ja arvaamatta uudelleen. Laskut olivat vielä nousujakin mielenkiintoisempia jos tuuli ei osu suoraan vasten. Yhdellä laskulla kone otti kunnon pompun ja se muuttuikin nopealla päätöksellä läpilaskuksi. Joka kerta sain koneen ehjänä alas ja neljännen tankillisen jälkeen huomasin, että potkurin tasapainotusteippi oli irronnut ja se tuntui koneen kierroksissa ja myös lennossa. Pesin lukemattomat kuolleet ötökät potkurista ja pakkasin Chipmunkin kotimatkalle.

Lensin Cubilla vielä yhden tankillisen. Nousin poikittain kiitorataan nähden suoraan vastatuuleen. Laskun jälkeen huomasin, että toisen puolen toinen streeva oli irronnut saranastaan, joten Cubin osaltakin päivä oli pulkassa. Tuollaisen vian toki olisi korjannut kentälläkin, mutta helle, hiki, paarmat ja vähiin käyvä juominen houkuttivat kotimatkalle.

Kesällä on kiva lennättää, mutta kyllä pidän enemmän raikkaista ja kuulaista syyspäivistä!

---------------------------------

 
20.7.2010

+25°C

5 m/s S

Aurinkoista

CG Cub 3x15min

 

Talvella torpattu CG Cub oli lentovalmiina ja vaikka koneesta on tarkoitus tehdä kellukekone, sen trimmilento on varmempi tehdä kuivalla maalla - siis Kuivannolla. Tuuli oli kohtuullista ja onneksi kiitoradan suuntaista. Tekniikan olin testannut useampaan kertaan jo kotiverstaalla ja vanha Saito käynnistyikin helposti. Tarkistelin toiminnat ja rullasin kukkakedoksi muuttuvalle kiitoradalle. Korjausten jälkeen juuri postissa saapunut ja vielä tarkistamaton kalavaaka näytti kentällä 3650g ilman polttoainetta. Jos paino pitää paikkansa, kone olisi remontissa "lihonut" lähes 300g, mitä en kyllä täysin usko lento-ominaisuuksien perusteella.

Cub nousi hyvin siivilleen ja trimmiä oli korjattava muutama naksu vedolle. Sen verran rakenteet olivat muuttuneet vaikka painopiste olikin entisellä paikallaan. Kaksi ensimmäistä lentoa oli trimmaamista ja tarkistelua ja melko yllätyksetöntä lennättelyä. Cub lensi entisellä tavalla vaikkakin ehkä hieman nopeammin. Vanha karheapintainen Oratex on vaihtunut uuteen ja kiiltävään Oracoveriin ja tällä on varmaan jotain vaikutusta.

Kolmannella lennolla harjoittelin läpilaskuja kunnes erään nousukaarron aikana havaitsin taivaalta putoavan tumman kappaleen. Ensin se näytti linnulta, joita lenteli kentällä aika tavalla, mutta sitten huomasin toisen renkaan puuttuvan. Oikeanpuoleinen rengas putosi jonnekin pellon lounaiskulmaan ja pitkästä heinikosta tuollaisen mustan renkaan etsiminen on täysin toivotonta puuhaa. Kiertelin Cubille hetken ja odottelin sopivan tasaista vastatuulta, jolla koneen voisi tuoda laskuun yhdellä renkaalla. Lasku onnistui yllättävän hyvin ja kone rullasi toisen renkaan ja kannuksen varassa kunnes nopeus putosi niin paljon, että siipi ei enää jaksanut kantaa. Renkaattoman telineen ottaessa kiinni heinikkoon kone kiepsahti nokilleen ja sammui. Muita vaurioita ei onneksi tullut ja kunhan saan uudet renkaat hankittua, Cub lentää taas!

---------------------------

 

 
24.8.2010

+12°C

2 m/s E

Puolipilvistä

Zoom4U 3x5min

ZoomK1 3x5min

 

Viikonlopun IGG-tapahtuman (jonne en päässyt...) opasteita pois kerätessäni poikkesin kevyellä kalustolla muutaman lennon ajaksi kentälle. Edellisiltana olin ihmetellyt vanhan Zoom4U:n levotonta lentoa kotipihassa ja halusin varmistaa, että kone lentää kuten pitääkin. Samalla ajattelin viimein ensilentää kotona EPP:stä leikatun ZoomK1:n (zoomin kopio, mutta kantikkaammat kulmat). Tämän kokoluokan koneet ovat mukavaa matkaseuraa ja mahtuvat purkamatta pieneenkin autoon.

Vanha Zoom4U oli ensin melkoisen rauhaton ja teki muutamia aivan odottamattomia vaakakierteitä. Sisälennätyksessä antenni tulee perästä takaisin keulaan rungon alla ja toimii ongelmitta, mutta ulkosalla oli pakko pudottaa antenni roikkumaan perään. Se rauhoitti lentoa eikä häiriöitä enää ollut. Tuuli oli yleensä ottaen aika vähäistä, mutta näille koneille tarpeeksi. Vastatuuleen maanopeus oli välillä nolla ja myötätuuleen miljoona! Käännökset olivat nopeita ja kone keikkui milloin minnekin.

Uusi ZoomK1 yllätti myönteisesti. Itselaikattua EPP:tä eikä välttämättä täsmälleen samaa profiilia siivessä mutta silti hyvin hallinnassa pysyvä lennokki. ZoomK1:ssä on vanha GWS:n nelikanavainen narovastari ja sekin yllätti virheettömällä toiminnallaan. Hyllyssä on odottamassa pieni syntikkavastari, mutta pysytään toistaiseksi GWS:ssä.

Zoomit ovat oikein hyviä koneita tyyneen iltaan tai sisälle. Tuulessa lennättäminen ei ole kovinkaan hauskaa, vaikka sitähän se juuri on :)

------------------------

 
31.8.2010

+12°C

2 m/s E

Puolipilvistä

CG Cub 1x20min

 

PIKAKEIKKA KUIVANNOLLA

Pakkasin maanantai-aamulla Cubin autoon ja ajelin Kuivikselle - työt odottivat vasta iltapäivällä. Cub lensi hienosti ja keli oli mitä parhain. Oli pitkästä aikaa upea fiilis lennättää. Ensimmäisen tankillisen jälkeen tankkasin koneen ja silloin soi puhelin - sukulaistyttönen tarvitsi kyydin lääkäriin. Siispä kävin toisella tankillisella pyrähtämässä ilmassa ja pakkasin kamppeet. Ja lähdin viemään tyttöstä....

Toisella kertaa lisää. Syksy on joka tapauksessa parasta mahdollista aikaa lennättää. Viileää, kuivaa, heinä ei kasva eikä paarmat pörrää. Ehkä jo ensi maanantaina.

--------------------------------------

 
6.9.2010

+14°C

2 m/s N

Puolipilvistä

Chipmunk 3x10min

 

CHIPMUNK KUIVANNOLLA

Viikonloppu seisottiin ja istuttiin 10h/päivä tihkusateisella ja tuulisella kentällä F3B-kisoja toimitsemassa. Sää onneksi parani maanantaiksi joten pakkasin Chipmunkin matkaan ja suuntasin Kuivikselle. Tuuli oli heikkoa ja kävi pohjoisesta.

Ennen lentoa siirsin keskikytkimillä olleet puolittajat lentotilakytkimen taakse siten, että nousutilassa siivekkeet ja korkkari on 50% teholla ja sivari täydellä teholla, koska Chipmunk on varsin kova kiemurtelija varsinkin lähdön alkuvaiheissa. Nousussa huomasin heti, ettei tekemäni muutos ehkä ollutkaan niin hyvä - korkkari toimi sopivan rauhallisesti kuten piti mutta siivekkeiden liike oli liian pieni ja koneen kallistuman oikaisu vaati sauvan viemistä aivan laitaan. Onneksi siipi ei koskettanut maata ja sain koneen turvallisesti ilmaan, missä vaihdoin välittömästi lentotilaan, jossa ei ole liikeratojen rajoituksia! Lensin ensimmäisen tankillisen totuttelulentoa ja Chipmunk lentää edelleen aivan kuten sen haluaa lentävän. Rajoitukset on radion käyttäjässä.

Toiselle lennolle lähtiessä ihmettelin koneen huonoa kääntymistä kiitotien päässä korkkarin ollessa täydellä vedolla ja rullasin takaisin tarkistaakseni syyn tähän. Huomasin korkkarin ja sivarin liikkeissä ongelman, jota en ole ennen huomioinut vaikka koneella on lennetty jo kymmeniä kertoja: ääriasennossaan ohjainpinnat rajoittavat toistensa liikettä! Jos sivari on laidassa, ei korkkari nouse täysin yläasentoon ja jos taas korkkari on yläasennossa, pysähtyy sivarin liike korkkarilappuun. Servot vääntävät turhaan ja rakenteet rasittuu. Onneksi Chipmunk on sen tyyppinen kone, että nousussa tarvitaan paljon sivaria, mutta vähän korkkaria ja lennossa taas toisinpäin. Muutin radion asetuksia siten, että nousu/laskutilassa on korkkarin liike pienellä ja sivarilla taas täysi liikerata. Lentotilassa asia kääntyy toisinpäin. Näillä asetuksilla lentelin toisen ja kolmannen tankillisen ja testailin käyttäytymistä nousuissa ja laskuissa. Varsinkin laskeutuminen muuttui paljon tyylikkäämmäksi (?) korkkarin toimiessa pienellä liikeradalla ja samalla katosivat joskus ilmassa esiintyneet oudot "häröt" joissa sivari/korkkari vapautuessaan toisistaan tekevät omia liikkeitään. Koneen lento rauhoittui selvästi.

Kolmen tankillisen jälkeen pakkasin koneen hyvillä mielin ja suuntasin kohti kotia.

Tälläinen "kolmen tankillisen reissu" Kuivannolle pakkaamisineen ja matkoineen vei tasan kaksi tuntia. Jos näitä kauniita aamupäiviä vaan riittää, tulee syksyn aikana kenties tiimaa enemmän kuin koko pitkän kesäloman aikaan....

------------------------------

 
7.9.2010

+14°C

0 m/s N

Aurinkoista

CG Cub 2x20min

 

CUB KUIVANNOLLA

Aurinkoinen tiistaiaamu oli hyvä paikkauspäivä viikon takaiselle lyhyelle lentoreissulla. Silloin jäi kaksi tankillista kolmesta lentämättä ja tänään ne tuli sitten lennettyä. Menomatkalla näin pellollisen kiuruja. Komeita lintuja, joita koko monikymmenpäinen parvi nousi kuin käskystä samaan aikaan siivilleen!

Lentelin ensin yhden tankillisen nauttien täysin tyynestä kelistä ja trimmailin eri lentotiloja. Kaasutikku tuntui jotenkin liikkuvan nykien. Muistelin Mikolla olevan tikku säädetty melkein vapaastiliikkuvaksi. Avasin radion ja poistin kaasuvivun liikettä jarruttelevan metalliluiskan, mutta tikusta tuli tämän jälkeen täysin holtiton. Pidän pienestä naksutuntumasta ja niinpä asettelin metalliluiskan takaisin ja säätelin sen mahdollisimman herkäksi. Nyt kaasu tuntui hyvältä. Lentelin vielä toisen tankillisen, harjoittelin laskuja, trimmailin lähettimen nousu- ja laskumoodeja ja lopuksi hieman räimin jonkinlaista taitolentokuviota. Kahden tankillisen jälkeen oli hyvä fiilis sekä lennättäjällä että varikolle rullaavalla pilotilla.

Kotona odotteli paketti Air Age Storesta ja siellä kaksi valtavaa lakanaa: DC-3:n kuvat! Siinäpä talveksi askaretta...

----------------------------------------

 

 
20.9.2010

+11°C

2 m/s W

Puolipilvistä

CG Cub 2x20min

 

VIDEOINTIYRITYKSIÄ KUIVANNOLLA

Viikolle oli luvattu vain yksi sateeton päivä ja sellaisen osuessa vapaan aamupäivän kanssa yksiin on suunnattava Kuivannolle. Otin mukaan vain CG Cubin ja siihen kaksi 5in1-videokameraa sekä Ixuksen pienoisjalan kanssa. Ixuksella koetin kuvata nousuja ja laskuja ja 5in1:llä ilmakuvaa. Lensin ensin Cubilla puoli tankillista ja tunnustelin keliä. Tuuli kävi suoraan sivusta ja otti lähtökiidon alussa Cubiin aika voimakkaasti. Ensimmäiset metrit oli oltava tarkkana ja pari nousua oli pakko keskeyttää. Laskussa tuuli ei niinkään tuntunut.

Asetin Ixuksen kiitoradan vierelle kuvaamaan siis nousuja, laskuja ja ohilentoja. Pienet 5in1:t asensin vuorotellen pystystreevaan kahdella kuminauhalla kuvaamaan lennonaikaisia tapahtumia. Ixuksella tulos oli odotettu mutta ei toivottu. Cub lentelee kärpäsentahrana pilvien lomassa nousujen ja laskujen muistuttaessa jotain isompien koneiden lentonäytöksissä aidan takaa kuvattua pätkää. 5in1:llä onnisti paremmin - ainakin melkein. Esalta ostettu ja säätämätön kamera toimi hyvin ja kuvasi koko muistinsa (kaikki 5min) täyteen. Kameran tarkennus ei ole kohdallaan ilmakuvaukselle ja kuva on hieman suttuista heti koneen noustua ilmaan. Kuminauhakiinnitys jousti sen verran, että kamera heilui potkurivirrassa ja kuva oli psykedeelisen aaltomaista, tässä malli parhaasta kohdasta.

Toinen 5in1 on säädetty tarkennukseltaan paremmin mutta siinä kävi taas käyttövirhe. Kun sain kameran asennettua paikalleen ja päälle, olin ilmeisesti vahingossa painanut sen pois päältä. Tallessa oli vain pari sekuntia asennuksen jälkeistä touhua.

Ensi kerralla koetetaan paremmalla onnella. Pitää tehdä kunnon kiinnike kameralle ja ottaa miniläppäri mukaan, jotta saa purettua videot jo kentällä.

-----------------------------

 
 
6.10.2010

+10°C

6 m/s S

Aurinkoista

EasyGlider 63min

 

 

KADONNEEN NOSTEEN METSÄSTYS

Pakkasin aamutuimaan EasyGliderin ja EasyStarin autoon ja suuntasin Kuivannolle viettämään liidokkiaamupäivää. Tuulta oli luvassa liikaa Beaverin ensilennolle ja kun tuuli kuitenkin kävi kiitotien suuntaisesti, päätin pitkästä aikaa ampua ritsalla EG:tä taivaalle. Samalla oli tarkoitus kokeilla Veho Muvi Atom- videokameraa, mutta en ehtinyt sille askarrella luotettavaa kiinnitystä EG:n selkään.

Kerhon vanha kumi oli ladossa ja yllättävän hyvässä kunnossa. Virittelin sen kiitotielle ja kokosin EG:n. Ensimmäiset vedot olivat alle minuutin lasketteluja, mutta sitten alkoi saada pientä tuntumaa ja uskalsin vetää kumiakin tiukemmalle. Enimmäkseen lennot olivat välillä 1-2 minuuttia. Pari 3min lentoa sain aikaan ja tavoitteeksi päivälle laitoin neljän minuutin ylityksen. Aina välillä tuntui olevan nosteitakin kiitotien päällä ja kone keräsi korkeutta - kunnes sitten "putosi" nosteen reunalta ja kohta oltiin jälleen maassa. Parasta laskuissa oli, että useimmiten ne päätyivät siististi hinausmerkkinä käyttämieni käsineiden viereen. Ei tarvinnut noutaa kuin kumi.... Päätin, että tunti ilmassa ja sitten riittää tälle päivälle. Toiseksi viimeisellä lennolla radion lentoaikakello näytti 58'30" ja vedin vielä kerran kumin tiukalle. Nyt löytyi jotain, joka piti EG:tä ilmassa ja viimeinen lento olikin se tavoiteltu 4'15". Hyvillä mielin keräsin kumin kelalle odottelemaan seuraavaa kertaa.

Kokeilin vielä Mikan EasyStaria 3s akulla, jolla varmasti polttaa pienen harjallisen moottorin. Annoin kaasua varoen ja sain koneen kohtuukorkeudelle. ES on melkeinpä vakaampi kuin EG ja ainoa puute on siivekkeiden puuttuminen. Tähän jos laittaisi kunnon pienen harjattoman ja tekisi siivekkeet niin nokalla Opticam tai Veho kulkisi mukavasti eikä olisi potkuria edessä. Pitänee harkita....

Kotiin lähtiessä alkoi nousta pilveä ja samalla tuuli entisestään voimistui.

--------------------------------------

 

23.10.2010

+18°C

0 m/s

Valoisaa

Zoom4u/K1 10x10min

Spirit of StLouis 2x10min

 

LAHTI FLYINDOOR-LENNÄTYSTAPAHTUMA

Onnekkaasti päästiin kerhona järjestämään osaltamme Lahti FlyIndoor 2010-tapahtumaa. Infotiskillä päivystämisen ohella sain lennätettyä Zoom4u:ta ja kotitekoista ZoomK1:tä kymmenen akun verran. Zoom mahtui pyörimään oikein mainiosti suurhallin kolmannekseen, joka oli varattu vapaalle lennättämiselle. Illemmalla lennättelin suuremmassa tilassa Spirit of StLouisia ja sain sen kerran hitaan kaarron jälkeen torpattua suoraan nokalleen. Puolen tunnin liimailun jälkeen Spirit oli taas lentokunnossa. Kun itse tapahtuma päättyi illalla 22:00 laitoin Spiritiin vielä akun kiinni ja sain nauttia koneen lennättämisestä tyhjässä Lahden Suurhallissa! Ei tullut seinät vastaan ja isompikin kone olisi tuonne mahtunut!

Päivän aikana oli upeaa seurata monenlaista lennokkitoimintaa vapareista 4D-koneisiin ja Mini-IGG-hinauksiin. Samalla pääsi juttelemaan tuttujen ja tuntemattomien kanssa ja vaihtamaan ajatuksia lennokeista ja elämästä yleensä.

Hieno tapahtuma! Harmi ettei ollut kameraa mukana...

---------------------------------------------

 

 

31.10.2010

+18°C

0 m/s

Valoisaa

Zoom4u/K1 5x10min

 

PAJULAHTI FLYINDOOR KERHON SISÄLENNÄTYSILTA

Hieman pienemmissä puitteissa lennätettiin kerhon sisälennätysvuorolla Pajulahden Nikula-hallissa. Mukana oli viisi lennättäjää ja neljä kameramiestä. Kuvaotoksia on jossain vaiheessa luvassa sekä still- että videokuvana. Lennättelin molemmilla Zoomeilla ja yllättäen omatekele on pienessä hallissa helpompi kuin alkuperäinen. Ensimmäiset indoor-silmukatkin uskalsin tehdä Nikula-hallissa. Tosin sitten Juhalle niitä esitellessä aloitin liian alhaalta ja vielä alemmas päädyin, mutta potkurinsäästäjän uusimisella selvittiin siitä rysäyksestä. Muutama silmukka onnistui kunnolla ja jatkossa niitä harjoitellaan lisää. K1:n siipien LED-valoista on paljon iloa hieman hämärässä hallissa. Aiemmin johtimet oli juotettu noparin akkuliittimiin, mutta toisen irrottua keksin juottaa molemmat johtimet kolmenapaiseen piirikorttiliittimeen, johon voi tökkäistä akun tasausliittimen.

Kestävyyskin tuli testattua Teemun ja Ismon kanssa ajetuissa törmäyksissä. Varsinkin Teemun kone sai kokea kovia vaikkei Zoomiin tullut kuin pientä nirhaumaa eturunkoon. Oikein harmitti, kun kaverin kone saa kipeää. Pitäisi kaikki koneet olla EPP:tä niin pudotuspeli olisi tasaisempaa. Jukka ja Joni sai hyviä kuvia ja videota törmäyshetkistä. Tässä Jonin kuvassa törmätään ensimmäisen kerran ja Teemulta irtoaa moottori.

Jo kolmas Turnigyn halpislaturi otti lopputilin. Ilmeisesti laturi ei tykkää jos ladattava akku asennusvaiheessa käväiseekin väärin päin liittimen tuntumassa koska savu nousi saman tien. Onneksi laturin parin euron hinta ei päätä huimaa.

-------------------------------

 

17.11.2010

-2°C

3 m/s N/E

Pilvipoutaa

Cessna 182 4x8min

 

CESSNAN ENSILENNOLLA KUIVANNOLLA

Säätiedotus lupasi heikkoa tuulta, pikkupakkasta ja aurinkoa, mutta aurinko jäi puuttumaan päivästä. Mukana Kuivannolla oli uudet Riccs Cessna 182 ja Airsail Beaver sekä varakoneena Zoom K1. Toiveena oli ensilentää kaksi uutta konetta ja jatkaa sitten akkujen loputtua Zoomilla.

Laitoin aluksi Cessnan lentokuntoon. Koneen nopari on jotenkin erikoinen - yleensä se herää eloon piipitysten saattelemana kaasun ollessa nollilla, mutta joskus sitä pitää kaasulla hieman kiusata. Joka tapauksessa sain Cessnan lentokuntoon ja nurmelle. Nokkapyöräkone jäisellä ruoholla on aika kiikkerä rullattava. Kone kaatui helposti siiven ja potkurin varaan varsikin poikittain ajeltaessa.

Cessna nousi ilmaan vakaasti heikkoon vastatuuleen laipat sisällä. Ensimmäisellä lennolla trimmailin ohjainpinnat kohdalleen ja samalla säädin laippojen asetuskulmia ja miksausta korkkariin. Cessna lensi yhdellä 3s 1750mAh Rhinolla kahdeksan minuuttia ennen kuin puhti loppui ja kone oli tuotava alas. Onneksi Cessna on hyvä liitämään ja sakkaa loivasti vasemmalle siivelle, joten moottorin sammuminen ei aiheuta kovinkaan suuria ongelmia.

Seuraavilla lennoilla tein nousuja ja laskuja laipat auki ja kiinni. Nousu ilman laippoja vastatuuleen onnistuu ongelmitta, mutta laskussa kone tahtoo liitää ja tarkan kosketuskohdan määrääminen on vaikeaa. Laippoja käyttäen Cessna on todellinen STOL-kone - nousuun riittää viitisen metriä kiitorataa ja laskuasennossa nopeus on niin hidas, että ruoholla Cessna rullasi alle kaksi metriä ennen pysähdystä! Maakäyttäytyminen on ensiluokkaista, ellei kaatumisominaisuutta huomioida. Varmaankin asfaltilla tai hiekalla Cessna toimisi loistavasti.

Ilmassa Cessna kääntyilee hyvin ilman sivariakin mutta sivarin kanssa käännöksestä tulee kauniimpi. Kone ei ole erityisen liukas ja lennättely onnistuu pienelläkin kentällä. Puolikas jalkapallokenttä tai suurhallin kokoinen sisätila riittää loistavasti.

Lentelin Cessnalla neljä akkua ja sitten oli Beaverin vuoro. Kokosin koneen ja laitoin akun paikalleen. Beaver rullasi ripeästi ja ohjainten testauksen jälkeen kiihdytin nousukiitoon. Jostain syystä Beaver kampesi hieman vasemmalle (saattoi olla, että tuuli kääntyi tässä vaiheessa) ja jouduin keskeyttämään nousun juuri koneen irrotessa maasta. Sen verran kone kääntyi kiitotien reunaan, että heinikko kippasi sen katolleen ilman ulkoisia vaurioita. En tiedä, johtuiko tästä kippauksesta vai mistä mutta Turnigyn moottori ei eneää suostunut käymään kunnolla. Tyhjäkäynnillä moottori alkoi nykiä ja kaasun kanssa parkui pahasti. Kentällä en löytänyt vikaa ja Beaverin ensilento jäi yhden nousukiidon mittaiseksi.

Tuuli puhalteli sen verran kylmästi, että päätin pakata koneet autoon ja ajella kotiin tutkimaan Beaveria.

----------------------------------------

 

 

21.11.2010

-9°C

2 m/s N/E

Pilvipoutaa

TT Cub 4x15min

 

PUOLIARKTISTA LENTOA KUIVANNOLLA

Viime käynnin jälkeen satoi reilut kymmenen senttiä lunta ja innostuin vaihtamaan vanhimpaan TT Cubiin sukset alle. Samat sukset kävisivät muihinkin koneisiin, mutta tätä Cubia ei ole tullut lennätettyä varmaan vuoteen. Edellinen lento oli tammikuulta ja päättyi imuventtiilin nostimen aiheuttamaan moottorihäiriöön, joten päätin antaa koneelle pitkästä aikaa tilaisuuden. Ja se todella kannatti!

Kenttä oli koskematon. Kiitoradalla oli 10cm lunta ja reuna-alueilla pitkä heinä talvenharmaana. Pakkasta oli alle -10°C, joten arktiseksi ei keliä voinut sanoa. Saitokin käynnistyi ilman esilämmitystä ja pääneulan avaaminen neljänneskierroksella riitti moottorin tasaiseen käyntiin puolella kaasulla. Lauantaina olin koekäyttänyt Saitoa kotipihalla ja samalla säädin etähehkun kytkeytymään pois aiempaa alhaisemmilla kierroksilla.

En muistanutkaan, että tämäkin Cub on näin hyvä lennettävä. Kone lentää hitaasti tai tarvittaessa ripeämmin, kääntyy melkein paikallaan ilmassa ja tottelee täsmällisesti eikä pyrikään kaatumaan siivelleen, vaikka lentää hitaita kaarroksia. Siinäkin mielessä tämä on muita Cubeja skaalamaisempi, että temput eivät taivu ilman riittävää vauhdinottoa, kuten tapahtuu CG Cubilla. Pilvet olivat melko matalalla, joten sinne sukeltaminen onnistui helposti. Toisella kertaa kiertelin heinikon päällä tai lentelin läpilaskuja hangella. Kaikki toimi koko ajan upeasti. Tietenkin yhden kerran oli lasku ajettava hieman sivuun ja kaadettava kone nokalleen pehmeään hankeen. Jälleen muistui mieleen, miksi polttomoottori on ylivertainen sähköön nähden: tankkaamisen helppous, fuilin riittävyys, moottorin ääni (etenkin Saiton hiljaisen nelarin) ja pakokaasun tuoksu...kaikki tuo puuttuu sähkölennokista. Onhan niilläkin tarkoituksensa, ei siinä mitään.

Viidennen tankillisen jälkeen alkoi varpaissa tuntua villasukkien puute (alkutalven kömmähdyksiä...) ja suuntasin kotiin. Pahinta talvilennättämisessä on koneen puhdistaminen. Lumi, jää ja polttonesteroiskeet muodostavat tahmaa, joka ei kylmässä irtoa läheskään niin helpolla kuin kesällä - ilman lunta ja jäätä.

Talvi on joka tapauksessa upeaa lennätysaikaa!

-----------------------------------

 

1.12.2010

-13°C

0 m/s

Pilvipoutaa

TT Cub 3x15min

 

JOULUNAVAUS KUIVANNOLLA

Joulukuun alku ja vapaapäivä - sopiva hetki joulunavauslennolle. Pikkupakkasta ja aivan tyyntä. Matkalla näin muutaman peuran, mutta kentällä ei ollut ketään. Eikä ilmeisesti ole viikkoon käynytkään ketään. Tie oli siinä kunnossa, että Hondalla pärjää mutta matalammalla etuvetoisella en olisi enää sinne yrittänyt. Paluumatkan tein Hiisiön kautta ja sinne suuntaan peltotie oli parempi. Kentällä ei paljoa lunta ollut, mutta sen verran kuitenkin ettei pyöräkoneella ole sinne asiaa.

Lennättelin kolme tankillista, joista suurimman osan matalalla ja välillä pientä kahdeksikkoa. Jopa niin pientä, että meinasin saada Cubin sakkaamaan kolmesta metristä mutta onneksi kaasulla sai koneen pelastettua. Lennättely oli enimmäkseen läpilaskuja ja erilaista kaartelua, lähinnä siis nautiskelua upeasta kelistä!

Saito piti jossain vaiheessa erikoista resonoivaa ääntä puolella kaasulla mutta syytä tähän en löytänyt. Vetoa oli ja Cub lensi aivan moitteetta.

Nyt kun joku auraisi tien niin talvi olisi taas kerran vuoden parasta lennättelyaikaa. Tai sitten järvelle...

---------------------------------------

 
 

8.12.2010

-6°C

5 m/s S

Lumisadetta

TT Cub 3x15min

 

LUMISATEESSA VESIVEHMAALLA

Jälleen vaihteeksi vapaapäivä ja säätietojen mukaan luvassa heikkoa tuulta ja pilvipoutaa, ehkä jopa aurinkoakin. Kuivannon peltotien epäilin olevan tukossa viime päivien lumisateiden jälkeen joten suuntasin heti aamusta Vesivehmaalle. Kentällä oli lumisateen jälkeen joku käynyt ja samoja ajouria seuraillen löysin reitin lennuplatan tuntumaan. Lunta oli 20-25cm, tuulta ja heikkoa lumisadetta. Sää siis täysin pielessä, mutta Cub ilmaan kaikesta huolimatta.

Vaikka Cubissa on kookkaat ja kantavat sukset lennokki tahtoi upota pehmeään hankeen. Varsinkin lähtöpaikalle rullatessa ja kääntyessä kone tahtoi kallistua tuulen suuntaan ja upota. Pari kertaa jouduin nostamaan Cubin hangen pinnalle. Kun keulan sai kohti etelätuulta ei nousussa sitten ollutkaan ongelmia. Laskuissa oli sen sijaan enemmän tekemistä. Tuuli oli puuskaista ja kone pomppi maanpinnan tuntumassa pahemmin kuin aikoihin. Jos viimeinen laskeva pomppu osui samaan hetkeen kun suksi otti hangen pintaan upposi Cub melkoisella varmuudella.

 

Ensimmäisellä lennolla jouduin tuulen takia käyttämään kaasua sen verran enemmän, että ajoin tankin tyhjäksi ennen lähettimen kellon hälytystä. Cub liitää kyllä todella erinomaisesta ja sain rauhassa tehdä laskukaarron ja tuoda koneen vastatuuleen suunniteltuun puhtaaseen hankeen. Kaksi seuraavaa tankillista kiertelin metsänreunoja ja koetin varoa vanhan VOR-majakan tuntumassa kerrottua radiohäiriökohtaa. Kolmannen tankillisen jälkeen siivissä oli niin paljon huurretta, että se alkoi tuntua lennossa. Tuulilasi oli ulkopuolelta paksussa jäässä eikä akkumittaria tai tankissa olevaa fuilin määrää pystynyt tarkistamaan. Pakkasin koneen autoon ja suuntasin jäisiä teitä kohti kotia.

Saito piti jossain vaiheessa rahisevaa ääntä ikään kuin laakereissa olisi jotain ylimääräistä. Ääntä ei kuitenkaan kuulunut läheskään aina vaan satunnaisesti. Tähän Saitoon on laakerit vaihdettu mutta pitänee tarkistaa ne vielä huollon yhteydessä.

Matkalla huomasin kentän laidalle nouseva uuden, kohtuusuuren kaarihallin. Olisipa ollut Zoom mukana niin olisi voinut kokeilla puolisisälennätystä.

---------------------------------------