Syyskuun lopulla 2008 tuli vaihtokaupassa Mini Funtanaan sähkölennokkeihin erikoistuneen Hyperionin tekemä kohtuullisen isokokoinen Super Chipmunk ARF. Kone on lentänyt sähköllä ja sille suositellaan lähes 1kW sähkömoottoria, mutta tarkoitus on muuttaa tämä lentämään metanolilla ja moottoriksi olen suunnitellut laittaa Saito FA-82a -nelitahdin siksi aikaa, että uusi Mustang joskus valmistuu.

Chipmunkin kärkiväli on 1628mm, pituus 1334mm, siipiala 44.6dm2 ja lentopaino 2.7 - 3.0kg. Moottorisuositus on harjaton 1100-1200W ja 4-6s lipoakku.

Kuva on valmistajan sivuilta.

 

 

 

 

 

   

Saapusessaan Chipmunkissa oli siivekeservot paikallaan. Mukana tuli sivarin ja korkkarin servot sekä muutamat wheelpantsit. Lisäksi mukana oli kolhittu varasiipi, joka on pienellä vaivalla korjattavissa. Runko on tutkittava mahdollisten polttomoottorin vaatimien vahvistusten varalta, mutta melkoisen tukevalta tämä vaikuttaa.

 

 

 

 

Esikuvasta ei paljon kuvia netistä löydy, mutta ainakin yhdessä on potkurin alla lisäilmanottoaukko ja sen varmasti teen, koska ilman sitä ei Saito mahdu ylösalaisin kokonaan koulingin sisään. Yhden koneen löysin wheelpantseilla ja toisen sisään menevillä laskutelineillä. Kaksi siipeä mahdollistaa molempien tekemisen, jos intoa ja taitoa riittää.

 

 

 

4.10.2008 Aamulla askartelin GreatPlanesin suurten moottorien vaimennuslevyn ideaa hyväksi käyttäen moottoripukille sovittimen. Chippyn tuliseinässä on valmiina lyöntimutterit huomattavasti leveämmällä kuin Saiton pukissa (Mustangista peräisin oleva Hangar 9:n pukki), joten tässä voi sopivasti kokeilla vaimennuslevyn tekemistä.

Mittailin vetokulmaa olemassa olevan moottoripukin paikan perusteella ja päädyin lukemiin 2mm alas ja 3mm oikealle. Tarkoittaa käytännössä 1-2 aluslevyn eroa moottoripukin alla.

Leikkasin ja liimasin cyanolla kaksi 1.5mm lasikuitulevyä yhteen ja porasin 4.5mm reiät sekä tuliseinään kiinnitystä että moottoripukkia varten. Moottoripukkien reikiä suurensin ensin poralla 10mm kokoon ja sen jälkeen Dremelillä n. 12mm kokoiseksi. Näihin reikiin istutin läpivientikumit.

Katkaisin sisähalkaisijaltaan 4mm paksuisesta alumiiniputkesta läpivientikumien pituiset putket, joiden päälle kiersin itsevulkanoituvaa teippiä sen verran, että sain valmiin putken nahkeasti ujutettu läpivientikumin sisään. Ruuvasin moottoripukin kiinni takaapäin M4x20mm ruuveilla ja laitoin kumia vasten normaalia isomman aluslevyn. Moottoripukin puolelle laitoin sekä lukkoprikan että ruuvilukitetta. Kiristin ruuvia, kunnes se vastasi läpivientikumin sisällä olevaan putkeen.

Sovitinlevyn ruuvasin tuliseinään neljällä M4x20mm ruuvilla ja säädin vetokulman aluslevyillä kohdalleen. Jouduin hieman loveamaan läpivientikumien nurkista, jotta sain prikat mahtumaan paikalleen.

Moottori tuntui istuvan pukissa tukevasti mutta kuitenkin se on pelkästään kumien varassa, joten värähtelyjä ei pitäisi runkoon siirtyä paljoakaan. Epoksoin tuliseinän ja sisärakenteita ja kuivumisen jälkeen asennan moottorin ja tutkailen painopisteen paikkaa. Sen jälkeen pääsen asentamaan tankkia ja sähköjä koneeseen.

 

 

 

20.10.2008  Muutama päivä vierähti, ettei verstaalle juurikaan päässyt puuhailemaan, mutta nyt on taas aamuvarhaisella jotain saatu aikaiseksi. Painopiste näyttäisi asettuvan kohdalleen, kun tekniikan asentaa kokonaisuudessaan painopisteen takapuolelle ja hienosäätöön voi käyttää akkujen ja tankin sijaintia. Jos tankki siirtyy kauas tuliseinästä, saatan kokeilla hopper-tyylistä tankkia.

Toisen siiven laskutelineet tulevat toimimaan paineilmalla, koska Timpalla sattui olemaan joutilaana käyttämätön ja sopivankokoinen paineilmajärjestelmä laskutelineineen. Muutoin olisin asentanut siipeen Mustangista jääneet mekaaniset telineet. Laskutelineiden lisäksi ohjausventtiili servoineen tulee siipeen ja muu paineilmatekniikka runkoon. Siiven ja rungon paineilman liittämistä varten pitää hommata pari pikaliitintä ja järjestelmän täyttämiseksi on hommattava pumppu letkuineen. Kaupassa tuli mukana pieni kompressori, jolla homma voi onnistua kunhan saan rakennettua sopivan letkuliittimen. Painemittarin näyttämä on tarkastettava jollain konstilla.

Koneessa oli vakion vanerinen servopukki, johon mahtui kaksi vakiokokoista servoa. Kaasuservon ja muun tekniikan asentamisen helpottamiseksi tein muovista alkuperäiseen pukkiin ruuvattavan servotarjottimen, jolle sain sijoitettua kaikki kolme servoa, virtakytkimen, akut vastaanottimelle ja hehkulle sekä paineilmajärjestelmän täyttöventtiilin, painemittarin ja painesäätimen. Painepullolle tein paikan takarunkoon. Vastaanottimelle tulee paikka vasemmassa reunassa näkyvän poikkitangon etupuolelle. Painemittarin vieressä on antennin suojaputki koneen perälle.

Peräsimien muovilinkit vaihdoin teräksisiin jousilinkkeihin. Hyperionin työntötangon kierre on erikoinen. Siihen tuntuu käyvän 2-56 -kierteellä olevat linkit, mutta ne ovat kuitenkin väljät. M2-kierteellä olevia linkkejä saa kiertää työkalun kanssa paikalleen, mutta ne ovat kuitenkin ne oikeat. Linkkien päälle laitoin hermojen rauhoittamiseksi pätkät fuililetkua lukitukseksi. Sivuperäsimessä on pull-pull-systeemi ja korkeusperäsimen erillisiä lappuja varten on työntötanko haaroitettu.

Kaasuvaijeriksi asensin Dubron joustavan flex-kaapelityöntötangon, jonka suojaputken kiinnitin runkoon vanerilapuilla.

 

 

     
22.10.2008   Rakensin vastaanottimelle BH Piper Cubissa testatun muovisen vastaanotintelineen hieman yksinkertaistettuna. Teline on ruuveilla kiinni rungon poikkipuussa ja vastaanotin kuminauhojen varassa telineessä. Telineen ja vastaanottimen välissä on 10mm superlonpehmuste. Kuminauhat voitelin silikonilla hapertumisen hidastamiseksi.

Koulinkiin tein Saiton vaatiman aukon. Aukko ei ole suuren suuri, mutta ilman sitä ei moottori mahdu sisään. Evolution olisi varmaan mennyt heittämällä, mutta halusin tähän nelitahtimoottorin. Aukon peitteeksi tulee ilmanottoskuuppi lasikuidusta.

Aiemmista lennokeista poiketen koetan tässä pärjätä ilman kahdessa osassa avautuvaa koulinkia. Chipmunkin koulinki on niin siistin ja hyvän näköinen, etten raasti sitä Dremelöidä kahteen osaan ainakaan vielä.

 

 
28.10.2008    Rakensin balsasta skuupille plugin ja valoin muotin silikonista. Muottiin laminoin lasikuidusta ja epoksista itse skuupin, jonka maalaan valkoiseksi ja epoksoin kiinni koulinkiin. Skuuppi peittää sopivasti Saiton venttiilikopat . Tässä kuvassa sovittelin skuuppia paikalleen ennen maalausta.

 

Muutama kuva skuupin valmistuksesta. Silikonina käytin Hobbypointista hankkimaani kaksikomponenttista muottisilikonia. Aineen ainoa vika on kohtuullisen korkea hinta verrattuna vaikkapa kipsiin. Valuastiana oli jäykästä pahvista ja pakkausteipistä koottu laatikko. Ennen valua vahasin maalatun plugin kolmesti ja lopuksi sivelin pintaan saippuaa. Täytin skuupin syvennyksen silikonilla ja painoin sen laatikkoon, jonka pohjalla oli sentin kerros silikonia. Sen jälkeen kaadoin valuastian täyteen. Kuivuminen kesti viitisen tuntia.

 

 
   

Plugin irrottaminen muotista oli helppoa silikonin joustaessa ja venyessä. Epoksikaan ei tahdo tarttua silikonin pintaan, mistä on sekä haittaa että hyötyä. Hyötyä siksi, että valmis kappale irtoaa helposti ja haittaa siksi, että muotin ja kankaan väliin tahtoi jäädä pieniä ilmakuplia. Muottisilikoni kopioi pienetkin yksityiskohdat. Harjoituskappaleessa (Legopalikka) tuli kopioitua pienen pieni valmistajan logokin.

Valmis skuuppi irrotettuna. Leikkasin reunat oikeaan muotoon Dremelin pienoissirkkelillä ja hioin ilmanottoaukon. Aukon taakse tulee ohut teräsverkko maalauksen jälkeen.

 

 
30.10.2008     Pohjamaalasin, hioin, kittasin, hioin ja lopuksi maalasin skuupin Mastonin valkoisella. Leikkasin skuupin aukkoon tiheästä teräsverkosta ritilän ja kiinnitin skuupin koulinkiin yläreunasta ja sivuista lasikuidulla ja cyanolla. Vaikka skuuppi oli tiukasti teipattu koulinkiin kiinnityksen ajaksi, se pääsi hieman kääntymään ja virheen huomaa oikeasti kulmasta katsottuna. En kuitenkaan viitsinyt alkaa irroituspuuhiin, koska skuuppi oli sen verran hyvin paikallaan. Kokeilin malliksi myös 14x6 -potkuria ja alumiinispinneriä Chippyn nokalle. Saito jää mukavasti kokonaan piiloon.

 

 
1.11.2008    

 

Asensin kabiiniin siivelle menevien servojohtojen D-liittimen (Mustangin peruja), jolle tein parimillisestä muovista telineen ja kiinnitin ruuveilla kabiinin pohjaan. Siiven ja kabiinin pohjan välissä on niukasti tilaa ja liitin on helpompi laittaa ja lukita ruuveilla paikalleen yläpuolelta käsin, joten tämä ratkaisi liittimen asennon. Telineen kylkeen kiinnitin akkuvahdin. Kabiinin irrottaminen on helppoa ja akkuvahdin tarkastaminen onnistuu tankkauksen ja paineilman täytön yhteydessä eikä kabiiniin tarvitse viedä johtoja. Samasta syystä porasin hehkulaitteen ledille reiän kabiinin etupuolelle.

Kytkin kaikki servojohdot vastaanottimeen ja niputin risteilevät johtimet siististi nippusiteillä. Hehkulaitteen ja akkujen asennuksen jälkeen on rungon sähköistys valmis.

 

 
2.11.2008      Rakensin Kinderin maidonvalkeasta sisäkotelosta huohottimeen öljynkerääjän. Kerääjän pohjassa on tyhjennysproppu ja puolesta välistä säiliötä nousee huohotusputki. Kokemuksen mukaan koneella voi lentää kymmenisen tankillista ennen kuin kerääjä on puolillaan ja putki alkaa roiskia konehuoneeseen. Samanlainen kerääjä on käytössä kahdessa Cubissa ja toimii mainiosti koneen pohja säilyessä tuntuvasti puhtaampana.

 
   

 

 

6.6.2009       Chipmunkin rakentaminen oli talven jäissä, mutta kevään tullen asensin siivekeservot johdotuksineen sekä laskutelineiden muotosuojat paikalleen. Tänään koekäytin moottoria ja Saito lähti hyvin käyntiin ja vetoa tuntui olevan riittävästi! Moottori vaikutti pysyvän hyvin kiinni eikä alunperin sähkölennokiksi tarkoitetussa koneessa tuntunut pahoja tärinöitä. Rullailin pihamaalla ja laskutelineet tuntuvat toimivan, vaikka hieman ohutta rautaa ovatkin. Päivän päätteeksi asensin koulingin paikalleen ja tein siihen uuden pohjalevyn verstaan kevätsiivouksessa kadonneen tilalle.

Potkurin kiinnipysymisessä on samoja ongelmia kuin Mustangilla alkuvaiheessa, joten ainakin tältä osin testejä tarvitaan vielä jonkin aikaa ennen ensilentoa. Myös moottoria on vielä koekäytettävä. Lopullisen painopisteen tarkistuksen ja kantamatestin teen heti tilaisuuden tullen ja sen jälkeen on Chipmunk kiinteillä laskutelineillä valmis ensilentoonsa polttomoottorikoneena. Toinen siipi odottelee sisäänmenevien laskutelineiden asentamista.

 

 
23.6.2009 Chipmunk lensi ensilentonsa Kuivannon kentällä! Aluksi kone tuntui toivottomalta ohjata, mutta kun sen sai trimmiin, lennättäminen oli upeaa! Saitossa riittää tehoa tälle koneelle ja lennätettävyys muistuttaa paljon H9 Mustangia. Moottoripukin vaimentimet pettivät kolmannen tankin jälkeen, mutta remontin jälkeen Chipmunk lentää taas (kuvat otettu 15.09.2009 Kuivannolla/Mika Selin).

Chipmunk on maassa hieman kiikkerä ja ennen kannuksen irtoamista on sivuperäsintä käytettävä huolella. Ilmassa kone tottelee nöyrästi ohjausta ja Saito FA-82a antaa sille juuri niin paljon potkua, että kaikki esikuvanmukaiset taitolentokuviot onnistuvat.

     

      

Tuulelle Chipmunk ei ole arka. Laskuun tuotaessa on lennettävä pintaan ja vasta renkaiden koskettaessa kenttää voi kaasun vetää kokonaan tyhjäkäynnille.